Tove Jansson – tarinankerronnan moniottelija

Tänä syksynä viestintäalan kuumin trendi on tarinankerronta. Yrityksiä kannustetaan miettimään, voisiko erilaisia sisältöjä kertoa tarinoiden avuin. Tarina on paitsi viihdyttävä myös kiinnostava tapa kertoa erilaisia sisältöjä ja herättää tunteita lukijassa. Kun tarinaan liitetään tunne, muuttuu sisältö lukijalle merkitykselliseksi.

Muistatko Scheherazaden (persiaa شهرزاد, Shahrazâd) tarinasta Tuhat ja yksi yötä? Kertomuksessa paha persialainen kuningas avioituu joka päivä uuden naisen kanssa, joka seuraavana päivänä teloitetaan. Scheherazaden joutuessa kuninkaan uudeksi vaimoksi hän ryhtyykin kertomaan kuninkaalle sadunomaista, lumoavaa tarinaa.  Aamunkoitteessa tarina ei päätykään vaan kuningas antaa kuningattaren elää vielä yhden yön, vain jotta saisi tietää, miten tarina jatkuu. Scheherazade nivoo yö toisensa jälkeen taidokkaasti yhteen yhä uusia tarinoita ja yhdessä ne muodostavat 1001 tarinaa.

Tove Jansson on oiva suomalainen esimerkki siitä, että tarinallistaminen ei ole kirjailijoiden yksinoikeutta. Hän kertoi tarinaa sekä sanoin että kuvin. Tästä voit lukea lisää siitä, miten monipuolinen taiteilija onnistui tarinallistamaan monta eri asiaa.

Hyvä tarina sitouttaa. Myös yritykset voivat ammattilaisen avuin tarinallistaa historiansa, palvelunsa tuomat hyödyt sekä yritysfilosofiansa ja luoda punaisen langan, joka sitoo palvelut yhteen yhdeksi, elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Tarinallistamisen voisi toteuttaa myös kuvin – miksi ei esim. Instagramin avulla?

Tarinallistaminen toimii palvelukokemuksen punaisena lankana, ja hyvä yritystarina luo elämyksen, koska se koskettaa. Meidän suomalaisten pitäisi uskaltaa herätellä tunteita, jotka koskettavat.

Kääntyykö sinun tarinasi?

Tarinallistaminen on liikemaailman uusi musta. Keskeistä olisi rakentaa ne alusta asti kulttuurierot ymmärtäen, jotta suomalaiset muistaisivat luoda yritystarinoita, jotka toimivat myös muualla kuin vain Suomessa.

Samoin kuin 1001 yötä ja Muumi-kirjat ovat levinneet maailmalle, myös suomalaisista yritystarinoista voisi tehdä klassikkoja. Nyt on otollinen aika luoda niille siivet, miettiä miten suomalaiset yritystarinat kääntyvät eri kielille ja kulttuureihin sopiviksi. Itse asiassa se on hyvän käännöstoimiston tehtävä kääntää hyviä tarinoita, jotta ne kannattelisivat kauemmaskin ja saisimme vietyä suomalaisia brändejä yli kieli-, kulttuuri- ja valtionrajojen.

Linda Sandoval